Apa

Apa

Ensimmäinen plussatesti 2.11.2009 - kauan odotettu shokki. Laskettu aika 9.7.2010. Ihan ikuisuuden päässä siis. Ei tämä varmasti kyydissä pysy, liian hyvä tuuri se olisi. Parempi ettei liikaa innostu. Mut, ihan vähäsen kuitenkin, ihan pakko. Ihan vain tämän verran, tai ehkä vähän enemmän. Ja niin se mokoma pysyi kuin pysyikin, yliajalle asti. Työnimi Sipsu, kun näytti ekassa ultrakuvassa etäisesti Taffelin perinteiseltä poimuperunalastulta.

14.7.2010 puolilta päivin alkoi epämääräisesti lämmittää, ja kun puolilta öin oli pakko lähteä näytille, niin sille tielle myös jäätiin. Vähän pitkähkö oli reissu ja muistan varmaan ikäni miltä ilokaasu maistuu, mutta 15.7. klo 23.19 rutistus oli ohi. Ensimmäinen mieleen tullut ajatus oli niinkin herkkä ja liikuttava, kuin: "Oho. Tuollainen pitkä ja laiha mato. Onpa isot jalat. Toivottavasti en tiputa." 

15.7.2010 klo 23.19 (rv 40+6) "Sipsu" 3450 g, 51 cm

Ensimmäiset päivät - valvoessahan ne meni. Vauva kyllä nukkui hyvin, vaan tasan ei menneet nallekarkit. Tuijotin kajahtaneena seinää kun se nukkui, sitten kun kätilö lopulta vei vauvan väkisin kansliaan että nukkuisin, istuin ja tuijotin kajahtaneena seinää ja odotin että saan vauvan takaisin. Taisin aika pian itse kipaista sen hakemaan, en jäänyt odottelemaan palautusta pitkäksi aikaa. Univelka oli siis ihan mukava kotiin tullessa. Äkkiä helpotti kuitenkin, kun Apa omaksui nopeasti rytmin, että 3 tunnin välein maitoa koneeseen, ja väliajat nukkui. Pian yöpätkä venyikin jo 5 tuntiin, sitten kuuteen, kahdeksaan ja lopulta 10 tuntiin siinä vaiheessa kun alkoi kiinteitä saada. Ei ole tämän tytön takia montaa yötä valvottu.

Koska ihmisellä on hyvä ja vissiin vähän pakkokin olla nimi, tuli ristiäisetkin pidettyä. Kummeja oli komea arsenaali, 6 kappaletta. Päivän sankari otti juhlahumun rauhallisesti, eikä vielä toistaiseksi ole nimestään suuremmin rutissut. Harvoinpa tulee oikealla nimellä puhuteltuakaan, Apa se on ja tuntuu pysyvän, käyttää sitä myös itse. 

Heti liikkeelle lähdettyään, 1v 1kk iässä, vauhtia on riittänyt. Apa on supervilkas, keksivä ja ehtivä, alkoi puhua aikaisin ja sittemmin ei ole montaa hiljaista hetkeä nähty.  Tai kuultu. Asiaa on enemmän kuin Karpolla, mutta koska jutut on hauskoja ja oivaltavia, ei tuo niin ole haitannutkaan. Kyllähän sitä fiksua ja hauskaa mielellään kuuntelee. Apalla on toisaalta myös jokin jännän keijukaismainen, hauras puoli. Vakava, pohdiskeleva, herkkä. 

Apa 1v 7kk

Jos jotakin toivon niin sitä, että osaisimme auttaa näitä jokaista kasvattamaan niin lujat juuret, että niillä pysyy pystyssä kovimmassakin tuulessa. Joku viisas joskus sanoikin, että vahva, terve itsetunto on tärkein asia jonka lapselle voi antaa. Tässä voi haasteita matkassa vielä olla, kun lapsi on todella itsekriittinen ja perfektionismiin taipuva. Siihen päälle omat omituisuutensa, uhmis ja erityisesti allekirjoittaneen lyhyt pinna (isällä onneksi lehmänhermot) niin kyllähän tässä välillä törmäillään.

Tänä päivänä kuitenkin talossa ihana, aurinkoinen, terävä ja hauska 3,5-vuotias. Käy tanssimuskarissa joka sopii tälle kuin nenä päähän, lukee kirjoja, rakentaa legoilla ja palikoilla sekä kokoaa palapelejä järjetöntä vauhtia. Suosikkiohjelmia Risto Räppääjä-elokuvat, Pikku Kakkosen ohjelmista Pipsa Possu, Raa Raa ja Kaapo, Mikki Hiiren Kerhotalo sekä Jake ja merirosvot. Musiikista tykkää, kovimmat hitit tietysti kaikkien Räppääjä-leffojen soundtrackit, lisäksi Ramonesin Blitzkrieg Bop ja AC/DC:n Whole Lotta Rosie ovat yllättävä kyllä suosikkien listalla...